Sivut

13/06/2014

Makkaraa ja puolalaiset häät

Long time no see.. Otetaan vastaan ylimääräistä aikaa ja rahaa! Yllättäenkin keväällä alkaneet opiskelut ovat vieneet täysin mahdollisuuden toteuttaa lempiajanvietettäni, eli matkustamista. Viimeisestä reppumatkasta on vierähtänyt jo yli vuosi ja matkailua on tullut harrastettua yhden lyhyen reissun verran. Pari viikkoa sitten tuli käytyä uudestaan Puolanmaalla, kun vierailimme puolalaisissa häissä. Reissu ei siis aivan täyttänyt lomamatkan tunnusmerkkejä, vaikka olikin ihana ja uusi kokemus.

Hääparin piti kerätä kaikki maahan heitetyt kolikot

Itse en ole käynyt häissä vuosiin ja näköjään olen vihdoin sen ikäinen, että ihmiset ympäriltäni alkavat avioitua, sillä tänä vuonna sitten onkin neljät häät vierailtavana! Kahdet Puolassa ja kahdet ihan täällä Suomessa. Yhdet joudun valitettavasti jättämään väliin reissun(!) vuoksi. Oli sinänsä hauska sattuma, että ensimmäiset häät olivat ne puolalaiset :D

Äkkiseltään varmaan ymmärtää, ettei hääperinteet nyt niin erilaisia ole Puolassa ja täällä Suomessa, varsinkaan kun omat kokemukset ovat vähäisiä. Sen lisäksi, että olen ollut ortodoksisissa ja luterilaisissa häissä vieraana, nyt on käyty myös katolilaisissa häissä! Nepalissa myös pääsin kokemaan nepalilaiset hääjuhlaperinteet.

Joitakin ihania eroavaisuuksia löysin, kun pääsin puolalaisia häitä seuraamaan alusta alkaen. Aamu alkoi kampaajakäynnillä. Kun olimme valmistautuneet, ajoimme sulhasen vanhempien talolle, jossa oli jo täysi härdelli päällä. Paikalla oli orkesteri ja sulhasen lähimpiä ystäviä sekä perheenjäseniä. Itse olin ainoa ulkopuolinen, tyttöystävän ominaisuudessani, joten tapasin itse sulhasenkin (ja koko perheen) ensimmäistä kertaa. Kun sulhanen oli laittautunut valmiiksi lähdimme yhtenä autokulkueena kohti morsiamen vanhempien kotia. Matkan varrella naapurit ja tuttavat, jotka eivät osallistuneet häihin, järjestivät tiesulkuja. Näistä tiesuluista pääsi läpi vain maksamalla tai tekemällä tehtäviä. Sulhasen piti mm. nousta autosta tekemään maali (hän pelaa jalkapalloa) ennen kuin matka saattoi jatkua.


Morsiamen talolla sulhanen kävi hakemassa morsiamensa sisältä ja he vastaanottivat siunauksen. Odotimme ulkopuolella kunnes he tulivat yhdessä ulos ja lähdimme kohti kirkkoa. Koko matkan tööttäiltiin niin ettei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi millainen kulkue on kyseessä. Kirkolla kaikki odotellivat (hääpari mukaanlukien) juhlavieraiden saapumista ja otimme kuvia. Kun suurin osa juhlakansasta oli paikalle, vieraat menivät sisään ja hääpari jäi ulos odottamaan. 

Itseltäni vihkiminen meni suurelta osalta ohitse, tuo Puola kun ei vielä taivu minulta kovinkaan ketterästi muutamaa sanaa lukuunottamatta. Tilaisuus oli kuitenkin kaunis ja kesti noin tunnin ajan. Suomalaiseen tapaan parin päälle heiteltiin karkkeja ja konfetteja (riisi tuli vasta myöhemmin), mutta myös kolikoita. Jokainen kolikko tuli kerätä maasta. Lapset taas auttoivat karkkien keräämisessä.

Juhlapaikallakin oli perinteitä kunnioitettu ja hääpari otettiin vastaan leivällä, suolalla ja juomalla. Juomisen jälkeen lasit heitettiin olan yli maahan. Mikäli lasit eivät rikkoutuneet, tarkoittaisi se rikkoutunutta avioliittoa. Aikamoiset paineet :D Onneksi lasit menivät rikki ja hääpari asteli juhlapaikalle ensimmäisenä sisään. Sulhanen koppasi morsiamensa syliin ja kantoi hänet sisään. Sisällä kilisteltiin avioparille ja ruoka tuli sukkelasti pöytään. Tykkäsin erityisesti siitä, ettei ruoalla hienosteltu. Oli vateja täynnä erilaisia herkullisia perinteisiä lihoja joita sitten otettiin oman mielen mukaan. 

Mitä olisivat häät ilman tanssia. Tanssittiin läpi yön, tai niin kauan kuin kunto kesti! Pelkäsin jo etukäteen vodkan juomista ja se koitui omaksikin kohtaloksi. Siinä vaiheessa kun vodkapullot kannettiin pöytään niin meno vain parani. Minulta jäi kokonaan pelit ja leikit näkemättä, sillä täällä ne alkoivat vasta puolen yön jälkeen. Ihanaa kursailemattomuutta, perinteistä maalaishenkeä ja iloista tunnelmaa oli tuo päivä täynnä. Uutta Vuotta odotellessa ;)


Häiden lisäksi vietimme myös aikaa Krakovassa. Muuhun ei tällä kertaa liiennyt aikaa, mutta Krakova on itsessään niin ihana kaupunki, että siellä voi hyvin käydä useampaankin otteeseen. Epäonneksemme säät oli melko masentava hääpäivää lukuunottamatta. Jostain syystä keskustassa olevat ruuhkatkin tuntuivat paljon pahemmilta kuin edellisellä kerralla, mutta oli se silti sen arvoista :D



Seuraavaa matkaa onkin odoteltu yli vuosi ja koko sekasortoisen kevään jälkeen onkin ihanaa huomata, että se oikeasti on toteutumassa. Kolmen viikon Itä-Euroopan kiertue autolla starttaa heinäkuun lopulta. Matkakohteina ainakin Slovakia, Unkari, Romania ja Moldova. Sen lisäksi ajasta/tilanteesta riippuen Ukraina, Valko-Venäjä ja Liettua... Takaisin tulemme vielä Puolan rannikon kautta, jota en ole vielä nähnyt. M:llä on myös paljon sukulaisia Gdanskissa ja Gdyniassa, joita pitää tietysti käydä tapaamassa. Yritämme olla suunnittelematta reittiä liiaksi ja menemään fiiliksen mukaan, joten reitti voi muuttua huomattavasti matkan varrella ;)



No comments:

Post a Comment