Vaikka jälkikäteen voi sanoa, että on turha murehtia liikaa häiden yksityiskohdista (kukaan vieraista ei niiden puuttumista todennäköisesti huomaa), niin nautin kyllä täysillä jokaisesta pienestä yksityiskohdasta meidän häissä. Halusin päästä helpolla koristeluissa ja palkkasin hommaan ammattilaisen. Vaikka harvalle on hyötyä suositella näitä ammattilaisia Puolasta, koen että he ansaitsevat kuitenkin maininnan ja suitsutusta. Ewa Jopek on erikoistunut kokonaisvaltaisiin somistuksiin hoitaen juhlatilan koristelut kukkia, koristeita ja tekstejä myöten. Kaikki tuotiin paikalle ja aseteltiin, sekä haettiin seuraavana päivänä pois. Kaikki mitä tilasimme, tuli täydellisenä ja mukana oli aina vähän extraa. Jos Suomessa on lähellekään vastaavaa palvelua tarjolla, suosittelen! Vaikka nostan virtuaalista hattua diy- morsiamille, tiedän että oma pää ei olisi kestänyt kaiken tekemistä itse. Olen myös liian kriittinen omia tekeleitäni kohtaan, enkä olisi ollut kuitenkaan tyytyväinen :D
Kuvia juhlista olisi ihan mieletön määrä ja vaikka haluaisinkin julkaista ne kaikki, joudun yksityisyyden nimissä rajaamaan kuvat niihin, jotka eivät liikaa paljasta meidän vieraita. En haluaisi itsekään, että löytäisin itsestäni kuvia netistä, jossa vaikka joraan urpon näkösenä tanssilattialla :D Meidän häissä tanssittiin meinaan niin paljon, että noin 200 kuvaa on tanssilattialta otettuja. Suurimpia kehuja kuvaaja saikin nimenomaan niistä mielettömän laadukkaista kuvista, jotka oli otettu tanssin tiimellyksessä ja hieman hämärässä. Olen kuullut kauhukertomuksia hääkuvaajista, jotka ovat pilanneet kuvat ottamalla tärähtäneitä jorauskuvia ja niitä onkin sitten koko albumi täynnä. Hrr...
Juhlapaikalle päästessämme juhlaväki oli ottamassa meitä vastaan perinteiseen tyyliin. Vanhempamme (lähinnä M:n äiti, koska hän perinteen tunsi) tarjosivat meille leipää ja suolaa. Tätä perinnettä avasinkin joskus kauan ennen häitä, mutta leivän tarkoituksena on estää, että hääpari joutuisi koskaan näkemään nälkää ja suolaa muistuttamaan elämän hankaluuksista, jotka pari kohtaa yhdessä matkan varrella. Pakko todeta, että oli muuten kuivinta ja suolaisinta leipää ikinä.. :D Oli suorastaan ihanaa saada kulauttaa se kuiva käntty kurkusta shampanjalla. Lasi piti juoda heti tyhjäksi, jonka jälkeen heitimme lasit olan yli lattialle. Sirpaleet tuottavat onnea ja onneksi lasimme räsähtivätkin pirstaleiksi :). Saimme myös päällemme pussitolkulla pieniä kolikoita ja karkkeja, jotka erityisesti M:n isoisä oli kerännyt kyselemällä eri kaupoilta yksittäisiä nami"maistiaisia". Onneksi saimme mm. serkkutytöiltäni apua keräämiseen, nimittäin jokainen pieni kolikko tuli kerätä ja karkit menivät lapsille. Näitä kolikoita löytyi muuten vielä pitkin iltaa, niin että vähän väliä joku vieraista toi niitä meidän pöytään!
Yksi illan suurimmista helmistä oli Mummi <3 Hän tanssi itsensä kaikkien mieliin ja sydämiin joraamalla aivan täysillä Gangnam Stylea kaikkien keskellä tanssilattialla. Hän myös suuttui kovasti, kun hänet pakotettiin lähtemään hotellille yhden aikoihin yöllä, sillä jonkun piti lähteä saattamaan iloisessa kunnossa ollutta enoani. Mikäli näin ei olisi ollut, veikkaisin, että Mummi olisi ollut the last woman standing ;). Bileet loppuivat noin neljän aikaan aamulla ja oli ihanaa vain raahautua muutama kerros ylöspäin samassa hotellissa sijaitsevaan sviittiimme. Jaksoimme vielä pulahtaa kylpyammeeseen nauttimaan siitä pienestä hetkestä, jonka saimme viettää oikeasti kahdestaan hääpäivänä ennen kun menimme nukkumaan :D
Ainoa asia jonka voi sanoa menneen pieleen päivän aikana, oli tilaamamme DJ- palvelu. Meille ilmoittamatta, palkkaamamme DJ/seremoniamestari oli "sairaana" ja tilalle oli järjestetty toinen DJ. Ongelmana oli vain, että tämä korvaaja ei osannut englantia kuin välttävästi ja koko illan juonnot oli lähinnä avutonta räpellystä alusta loppuun saakka. Onneksi musa oli hyvää ja kaikilla niin hauskaa, ettei kukaan olisi huomannut asiaa, ellei M:llä olisi pari kertaa palanut päreet ihan kunnolla tiskijukan kanssa. Kaikkeen ei näköjään voi varautua ja tästä huolimatta olemme kumpikin edelleen 100% tyytyväisiä päivään. Saimme taistelun jälkeen alennusta 25% hinnasta vaikka mielestämme kompensaatio oli huono siihen nähden, että saimme vain puolet siitä mitä tilasimme. M:mää harmitti eniten Oczepinyn skippaaminen lähes kokonaan. Jopa hotellin työntekijät nauroivat, etteivät ole koskaan nähneet häitä, joissa sulhanen joutuu vetämään osan ohjelmanumeroista :D
Vaikka kutsuimme Suomesta ihmisiä nimenomaan häihimme, niin on aivan mahtavaa, kun kaikki ihastuivat Puolaan ja etenkin Krakovaan ikihyviksi. Monilla on jo uusi reissu tilauksessa, sillä useimmat pääsivät paikalle vain viikonlopuksi ja kaupunkiin tutustuminen jäi vähälle. Olin yrittänyt hehkuttaa kaupunkia ja silti moni yllättyi sen kauneudesta. Olin myös varoitellut ruoan määrästä häissä ja silti moni yllättyi ja söi itsensä ähkyyn. Varoitin myös siitä, että puolalaiset rakastaa tanssimista ja silti suomalaiset vieraamme eivät voineet käsittää, kun tanssilattialla oli koko ajan porukkaa. Vodkasta ei varmaan tarvitse edes puhua ;)
Päivä oli ohi hetkessä, mutta kaikki ihana säilyy muistoissamme ikuisesti <3
No comments:
Post a Comment