Halloween oli ja meni, ahdettiin napamme täyteen jämäsuklaata ja katselimme kauhuleffoja. Tosin leffat olivat niin huonoja, ettei tällainen pahimmanlaatuinen nössökään pelännyt (liikaa). Muistan vieläkin, kun kävin katsomassa leffateatterissa Paranormal Activityn ja sanokaa vaan, ettei se ole edes pelottava, mut mä en nukkunut kuukauteen ilman valoja :D Oon hc kauhuleffojen vihaaja! Nyt nähdyt Chernobyl Diaries ja Final Destination 2 eivät kuitenkaan aiheuttaneet pahoja traumoja. Ehkä syynä oli toisen elokuvan koomisuus ja uudet taidot:
Kyseinen video on toinen osa Duncanin ja hänen kavereidensa tekemästä oppaasta, kuinka puolustautua Zombeilta ja tappaa niitä. Ihan hulvattoman hauskaa, pääsisimpä itse mukaan, edes Zombieksi :D
Vietimme Halloweenin Brandonin ja hänen vaimonsa Britneyn luona, sillä he ovat ainoita, jotka asuvat eniten lapsiperheille soveltuvassa paikassa. Itse halusin ehdottomasti päästä näkemään pieniä ipanoita kerjäämässä karkkeja ovilta. Ja tietysti hienoja taloja koristuksineen. Loppujen lopuksi heidän kadun pätkältä löytyi vain yksi tosifanaatikko, joka selvästi otti koristelun tosissaan ja piha oli mieletön savukoneineen ja hautakivineen. En olisi varmasti uskaltanut käydä heidän ovella pienenä. Brandon ja Britney olivat varustautuneet lähinnä suurella määrällä karkkia ja olikin hienoa päästä ojentamaan karkkikulhoa ahnaille lapsosille. Mulle vaan pienenä opetettiin (varsinkin Äijä, vaari oli todella tarkka hyvistä tavoista), että tarjottaessa otetaan yksi tai maksimissaan kaksi. Siksi olikin yllättävää, kun 10 vuotiaat pojat tyhjensivät törkeästi puoli kippoa kerrallaan jättikokoisiin säkkeihinsä. Kärsiköön mahanpuruista ;)
Tällä hetkellä olemme jälleen Duncanin luona, tosin tänään siirrymme Mintylle viikonlopuksi Duncanin äidin tullessa vierailulle Kanadasta. Olemme kuitenkin tehneet diilin, joka tarkoittaa sitä, että me saamme asua heidän luonaan 3-5 päivää viikosta. Sky maksaa sen pers... Siis nörtteilyllään. Erittäin mukava homma meille, sillä täällä meillä on oma huone, joten järkyttävää kyllästymistä ei pääse syntymään. Huono puoli on se, että mut on nyt kolmatta päivää peräkkäin järkätty tankotanssitunnille ja käsivarret eivät enää taivu rankkojen treenien jälkeen. En kuitenkaan uskonut ensimmäisen tunnin jälkeen, joka oli ihan kamala, että voisin todeta nauttivani siitä. Ja nyt olen valmistautumassa jo neljännelle tunnille, innoissani ja samaan aikaan huolissani taipuuko mun pökkelöjalat mihinkään suuntaan.
Kunhan vaan saan aikaiseksi niin isken tänään pari kuvaakin tänne, huikeasta Halloween housesta ja jostakin aivan käsittämättömästä! Törmäsin eilen ensimmäistä kertaa Starbucks Drive Inniin. For real?? Jep! Siinä sit autossa kökötettiin 20 minuuttia, kun olis kupin kuumaa voinut sisältäkin kipaista hakemassa sen puolessa ajasta. Jenkit ja niiden autot....
No comments:
Post a Comment